Maastakarkoittaminen nopeutuu ja maahantulokiellon rikkomisen rangaistus kiristyy

Tämä päivä on ollut oikein mieluisa tällaiselle poliisitaustaiselle kansanedustajalle, joka on tehnyt ulkomaalaispoliisissa ulkomaalaislain perusteella tehtäviä. Ensinnäkin meillä tänään aamupäivällä hallintovaliokunnassa saatiin valmiiksi mietintö hallituksen esityksestä myös laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta, jossa ehdotettiin muutettavaksi maasta karkottamista koskevien päätösten täytäntöönpanokelpoisuutta koskevia säännöksiä sillä tavalla, että tietyt yjt:hen liittyvät karkottamista koskevat päätökset voitaisiin panna täytäntöön nopeammin. Sitten tämän päivän maahantulokiellon rikkomisen sanktio, maksimirangaistuksen nostaminen sakosta vankeuteen, on yksi semmoinen, jota tervehdin varmasti erityisesti omien poliisikollegoideni puolesta ilolla. Maahantulokieltoa tosiaankin rikotaan jatkuvasti, ja ne määrät ovat lisääntyneet, ja on otettava huomioon myös se, että näistä ei aina jää tietenkään kiinni. Yleensä silloin kun ne paljastuvat, ne paljastumiset sitten tapahtuvat jonkin toisen rikoksen yhteydessä. Tässä […]

Verkkouutiset: Veera Ruoho kannattaa ulkomaalaisten rikollisten rangaistusten tiukennuksia

Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka kiristäisi maahantulokiellon rikkomisesta annettavia rangaistuksia. – Pidän todella tarpeellisena tätä lakiuudistusta. Tein tästä viime vuonna lakialoitteen, jonka allekirjoittivat kuusi poliisikansanedustajaa yli puoluerajojen, toteaa kansanedustaja Veera Ruoho (kok.). Rajat ylittävää rikollisuutta vahvistaa ja sen torjuntaa vaikeuttaa merkittävästi maahantulokiellon rangaistusasteikon rajaaminen nykykäytännön mukaan ainoastaan sakkoihin. – Ulkomaalainen henkilö harvemmin maksaa sakkonsa, joten käytännössä rikos jää rankaisematta. Heppoinen rangaistusuhka aiheuttaa sen, ettei maahantulokiellolla ole tavoiteltua ennalta ehkäisevää vaikutusta, eikä se pidättele heitä saapumasta yhä uudelleen maahan, huomauttaa Ruoho. Kiellon rikkomisesta seuraisi jatkossa sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Hallituksen esityksellä yhtenäistetään käytäntöjä muiden pohjoismaiden kanssa. Niissä maahantulokiellon rikkomisesta voidaan tuomita vankeuteen 1-3 vuodeksi. Poliisi joutuu nykyisin käännyttämään […]

Kirjallinen kysymys vammaisryhmien välisestä syrjinnästä liittyen avustaja- ja opaskoirien myöntämisperusteisiin

STM:n lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineasetuksen muistiossa (19.12.2011) todetaan, että fyysisesti vammaiselle henkilölle voidaan myöntää avustajakoira apuvälineeksi sairaanhoitopiirien myöntämiskäytännöissä.  Avustajakoirien luovutus perustuu julkisessa terveydenhuollossa tehtyyn moniammatilliseen kuntoutussuunnitelmaan tai hoitavan lääkärin laatimaan B-lausuntoon liittyen hakijan terveydentilaan ja toimintakykyyn. Vammaisryhmien välistä syrjintää tapahtuu tällä hetkellä kolmesta syystä. Ensinnäkin sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) ja yksityiset lahjoittajat kustantavat kokonaan fyysisesti vammaisten henkilöiden avustajakoirien hankinnan ja koulutuksen. Näkövammaisten opaskoirat puolestaan kustannetaan pääsääntöisesti sairaanhoitopiirien kautta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Näin ollen apuvälineen myöntämiskäytäntö asettaa kaksi vammaisryhmää eriarvoiseen asemaan ja vammaisryhmien välinen yhdenvertaisuus ei toteudu. Toiseksi tällä hetkellä avustajakoiria odottaa yli 80 fyysisesti vammaista hakijaa. Avustajakoiria pystytään avustuksilla hankkimaan vain noin 5 – 6 koiraa vuodessa. Avustajakoiran jonotusaika voi […]

Kirjallinen kysymys häirinnästä, kiusaamisesta ja epäasiallisesta kohtelusta

Eduskunnan puhemiehelle Työturvallisuuslain (738/2002) 18 §:n 3 momentti velvoittaa työntekijöitä välttämään muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Työturvallisuuslain 28 § velvoittaa siihen, että saatuaan tiedon epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä on työnantajan ryhdyttävä käytettävissä olevin keinoin poistamaan epäkohtaa. Häirintätapauksissa työsuojeluviranomaisen tehtävänä on antaa ohjeita ja neuvoja sekä tarvittaessa valvoa, että saatuaan tiedon häirinnästä työnantaja tekee tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet häirinnän lopettamiseksi. Työsuojeluviranomainen arvioi, ovatko työnantajan toimenpiteet riittävät. Valvonnan tavoitteena on, että häirintä työpaikalla loppuu ja että työnantaja toimii jatkossa siten, että työpaikalla on häirinnän hallintaan toimivat käytännöt. Häirintä, epäasiallinen käyttäytyminen ja kiusaaminen alkavat jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Onkin hälyttävää, että […]

Kokoomuksen Ruoho: Hallitus kuunteli sisäilmasta oireilevia – toimenpideohjelma huonon sisäilman torjumiseksi

Tiedote 6.5.2018 Hallitus hyväksyi kuluvalla viikolla Terveet tilat 2028 –ohjelman, jonka tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana pyritään vakiinnuttamaan kiinteistönpitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, käyttötarkoitukseensa sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Uuden toimintatavan pitäisi parantaa esimerkiksi monien päiväkotien, koulujen ja kasarmien sisäilmatilannetta. ”Olen eduskunnan sisäilmaryhmän jäsen ja saan jatkuvasti yhteydenottoja kansalaisilta, jotka kamppailevat heikentyneen terveydentilansa takia, mikä on seurausta huonosta sisäilmasta”, huomauttaa kokoomuksen kansanedustaja Veera Ruoho. ”Pidän erinomaisena, että hallitus tarttuu jämäkästi sisäilmaongelmiin, jotka pahimmassa tapauksessa tekee ihmisestä täysin työkyvyttömän. Nyt hyväksytyn ohjelman keskeisiä toimia on terveydenhuollon vahvempi tuki kaikille sisäilmasta oireileville”, jatkaa Ruoho. Toimenpideohjelman etenemisestä tullaan raportoimaan vuosittain […]

Jätin eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen varainsiirtoveron haitoista

Maaliskuussa 2013 varainsiirtoveroa nostettiin asunto-osakeyhtiöissä 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Omakotitalojen varainsiirtovero pysyi ennallaan 4,0 prosentissa. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä varainsiirtoveron veropohjaa laajennettiin kattamaan asunnon myyntihinnan lisäksi osakkeisiin kuuluva yhtiölaina. Useat talousasiantuntijat ovat esittäneet kritiikkiä varainsiirtoveroa kohtaan. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen on todennut, että varainsiirtoveron haitallisuudesta vallitsee ekonomistien joukossa laaja konsensus. Kärkkäinen korostaa, että vero vähentää muuttokannusteita, hyydyttää asuntomarkkinoita ja nostaa rakenteellista työttömyyttä. (Kauppalehti, 28.7.2016.) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin kaupunki teettivät tutkimuksen ”Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset: Tutkimustietoa verouudistuksesta”, joka julkaistiin maaliskuussa 2018. Tutkimuksessa onnistuttiin erottamaan varainsiirtoveron vaikutus muista muuttamiseen vaikuttavista tekijöistä. Aineistona käytettiin vuosina 2006-2016 kerättyä tietoa. Tutkimuksessa saatiin selvää näyttöä siitä, että varainsiirtovero vähensi muuttamista. Muuttamisen väheneminen puolestaan johtaa siihen, että kotitaloudet […]

Blogi: Älkäätte työnjuhlaa työnhalveksunnaksi tehkö!

Hyvä lukija, miltäs kuulostaa: – ”Työ on ihmisen elämässä tärkeä asia ­- en ole siitä ihan vakuuttunut.” ja tämä: – ”Jos vaihtoehtona olisi tehdä paska-/ silppu-/ minityötä tai toteuttaa itseään muilla tavoin toimeliaasti, niin en olisi kovin kiinnostunut tästä huonosta työpaikasta tai työehdoista, keksisin mielekkäämpiä tapoja toteuttaa itseäni.” Näin totesi Helsingin yliopiston professori ja Ultra Bra yhtyeen sanoittaja Janne Saarikivi huhtikuussa Ylen Aamu-tv:n Jälkiviisaissa. Itse pidän tuonkaltaista retoriikkaa huolestuttavana näinkin korkea-arvoiselta taholta. Mielestäni se kannustaa vain elämäntapatyöttömiä, niitä ideologisesti työttömiä, joita toistaiseksi on vain marginaalinen määrä. Työ ei ole ainoastaan rahan tienaamista. Työ kehittää ihmistä, jatkuvasti oppii uutta ja pääsee harjoittamaan sosiaalisia taitoja. Työ myös sitouttaa meidät yhteiskuntaan ja monesti määrittää […]

Kokoomuksen Veera Ruoho: Kehysriihen panostukset turvallisuuteen luovat uskoa tulevaisuuteen

Tiedote 13.4.2018 Kokoomuksen kansanedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen Veera Ruoho on mielissään hallituksen kehysriihessä tekemistä panostuksista turvallisuuteen. Riittävien resurssien tarjoaminen keskeisille turvallisuusviranomaisille, kuten poliisille ja suojelupoliisille, on kauaskantoista ja vastuullista politiikkaa. ”Kansalaisten turvallisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että poliisi näkyy katukuvassa ja että rikosten tutkintaa suorittamaan on riittävä määrä ammattitaitoisia virkamiehiä. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan riittävästi resursseja”, Ruoho toteaa. Poliisin toiminnan turvaamiseksi ja henkilötyövuosimäärän pitämiseksi 7 200 tasolla kohdennetaan lisärahoitusta vuodelle 2019 18 miljoonaa euroa ja vuosille 2020–2022 16,4 miljoonaa euroa. Rahoituksen turvaaminen mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisemmän suunnittelun. Sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvitaan riittävästi laadukkaan koulutuksen saaneita poliiseja, joille tarjotaan asianmukaiset välineet ja varusteet. Jos yksikin näistä edellytyksistä puuttuu, mahdollisuudet toiminnan harjoittamiseksi heikkenevät oleellisesti. […]

Blogi: Arvostusta kansanedustajien avustajien työlle

Kansanedustajan työ on kiireistä. Joskus siirtymiin paikasta toiseen on minuuttiaikataulu. On valiokuntia, joissa vaikutetaan olennaisimmin politiikkalinjauksiin sekä muita kokouksia ja ihmisten tapaamisia. On paljon kirjoittamista sekä tausta-aineistojen, eri asiantuntijalausuntojen, tutkimusten ja selvitysten lukemista. Koska edustamme kansaa, on tärkeää, että heidän yhteydenottoihinsa vastataan, myös niihin kriittisiin. Miten tästä kaikesta selviää, kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia? Sain vuodenvaihteessa avustajakseni eduskuntatyössä kokeneen Antti Pynttärin, joka organisoi, hallinnoi kalenteriani, hakee tarvitsemaani tietoa, koostaa ja lisäksi pitää huolen, että ihmisille vierailusta eduskuntaan jää hyvät muistot. Enpä taida osata edes listata mitä kaikkea avustajani päivittäinen työnkuva pitää sisällään. Varmasti sellaista, jota me kansanedustajat emme osaa ajatellakaan, koska avustajamme pitävät arkemme sujuvana kaikesta kiireestä huolimatta. Ei […]

Blogi: Parempi työelämä tavoitteena

Tämän hallituksen aikana on panostettu erityisesti työllisyysasteen nostoon – osallisuuteen. Kuten puheenjohtajamme Petteri Orpo on sanonut: Työ on parasta lääkettä syrjäytymisen ja eriarvoistumiskehityksen estämiseksi. On tosiasia, että työelämä on muuttunut pirstaleisemmaksi: harvemmin ollaan enää yhdessä työssä työuran alusta eläkeikään saakka. Tähän epävarmuuteen kokoomus on luonut omaa mallia perusturvasta. Suosittelenkin ottamaan yhteyttä myös kansanedustaja Arto Satoseen, joka on kokoomuksen ryhmässämme huolella paneutunut aiheeseen. ”Arto-malli” puree ongelmat mahdollisuuksiksi: Tavoitteenamme on helpommat siirtymät ihmisen hlökohtaisesta työllisyystilanteesta toiseen. Kärkenä, että nopeammin taas työnsyrjään kiinni. Työelämän murros on asia, johon täytyy vastata inhimillisesti ja kannustavasti.  On vanhanaikainen ajatusmalli, että työtön työnhakija on ”luuseri”, me kokoomuksessa ajatellemme työnhakijasta positiivisesti: aktiivinen ihminen hakee uutta, kyvyilleen sopivaa ja itselleen mielekästä, työtä. […]