Kirjallinen kysymys Espanjassa asuvien ulkosuomalaisten oikeusturvasta

Eduskunnan puhemiehelle
Espanjassa asuu yli 12 000 ulkosuomalaista (EuroStat, 2010). Monet heistä ovat eläkeläisiä, jotka käyttävät muun muassa paikallisia terveys- ja hyvinvointipalveluja toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Suomalaiseläkeläiset ovatkin olleet toivottuja asukkaita Espanjaan.
Eduskunta on hyväksynyt Suomen ja Espanjan välisen uuden verosopimuksen. Sopimus vaikuttaa erityisesti Espanjassa asuvien suomalaisten eläkkeensaajien verotukseen poistaen Suomesta Espanjaan maksettavien eläkkeiden veroedut. Lisäksi perintönä tai testamentilla saadusta Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta on maksettava veroa Suomeen, vaikka perinnönjättäjän tai -saajan asuinvaltio olisi Espanjassa. Näin Suomen valtio hyötyy verotuloina myös Espanjassa asuvista suomalaiseläkeläisistä. Toisaalta Suomella on velvollisuus seurata kansalaistensa etuja ja oikeuksia myös ulkomailla.
Esimerkiksi Espanjassa Pueblo Girasol -yhteisössä asuvat suomalaiset, joista suurin osa on kirjoilla Suomessa, ovat kertoneet joutuneensa rahastuksen uhreiksi: Vanhusten palvelutalo, jota espanjalaiset pitävät Pueblo Girasolin yhteydessä, ei ole 13 vuoteen maksanut kulujaan (yhtiövastikkeet sisältäen vesimaksut) vaan maksattaa kaiken suomalaisilla, jotka omistavat lähes kaikki Pueblo Girasolin asunnot, joita kaikkiaan on 144. Oikeutta nämä ulkosuomalaiset ovat hakeneet niin ikään 13 vuotta ilman tyydyttävää lopputulosta. Esimerkiksi konkurssipäätöksen täytäntöönpano on laiminlyöty, eikä yrityksistä huolimatta juristeilta ole saatu paikallista oikeussuojaa. Pueblo Girasolin suomalaisen yhteisön saatavat ovat jo yli 600 000 euroa.
Kansainvälisessä oikeudessa omaksutun suvereniteettiperiaatteen mukaisesti kukin valtio käyttää toimielimissään toimivaltaa oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Puuttumattomuusperiaatteen mukaan Suomen valtion tulee olla puuttumatta toisen valtion sisäiseen toimivaltaan kuuluviin asioihin. Suomi ei voi esimerkiksi puuttua toisessa valtiossa vireillä olevaan oikeudenkäyntiin tai vaatia toisen valtion toimivaltaiselta viranomaiselta tietynsisältöistä ratkaisua.
Kuten aiemmin mainitsin, Suomen ulkoasiainhallinnolla on kuitenkin yleinen velvollisuus seurata Suomen kansalaisten ja suomalaisten yhteisöjen etujen ja oikeuksien toteutumista myös ulkomailla. Seurantavelvollisuudesta huolimatta Suomen kansalaisilla ja suomalaisilla yhteisöillä on velvollisuus itse huolehtia omia etujaan ja oikeuksiaan koskevien asioiden hoitamisesta vieraassa valtiossa. Vieraan valtion hallintoviranomaisen toimintaan tai päätöksiin tyytymättömän henkilön on käytettävä paikallisia oikeussuojakeinoja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallituksella vaikkapa Madridin suurlähetystön ja/tai Malagan kunniakonsulaatin avulla mahdollisuuksia kiinnittää esimerkiksi Espanjan oikeusministeriön huomiota esimerkkitapauksen (Pueblo Girasol -yhteisö) ulkosuomalaisten omaisuuden suojaamiseen ja kohtaamiensa epäoikeuksien oikaisemiseen Espanjassa ja
mitä hallitus aikoo tehdä diplomatian keinoin, jotta ulkosuomalaisten oikeusturva vahvistuu ja Suomen yleinen velvollisuus seurata kansalaistensa etuja ja oikeuksia myös ulkomailla toteutuu?
Helsingissä 13.9.2017
Veera Ruoho
kok

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *