Vastaus kirjalliseen kysymykseen sukupuolten tasa-arvoasenteista

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 500/2017 vp

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen sukupuolten tasa-arvoasenteista arabimaissa

 

 

Eduskunnan puhemiehelle

 

 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Veera Ruohon/kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 500/2017 vp:

 

 

Millä tavoin hallitus ottaa huomioon laajan sukupuolten välisen tasa-arvotutkimuksen tulokset ja varmistaa, että sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu myös maahanmuuttajatyttöjen ja -naisten kohdalla, ettei sukupuolten välinen tasa-arvo vähene Suomessa eikä tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta lisäänny?

 

 

 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

 

 

Sukupuolten tasa-arvo on yksi suomalaisen yhteiskunnan perustavista arvoista. Työtä tasa-arvon edistämiseksi on tehty vuosikymmeniä. Suomi sijoittuukin tasa-arvoa mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa korkealle muiden Pohjoismaiden tavoin, vaikka toki meillä on vielä tehtävää tasa-arvon saavuttamisessa. Sukupuolten tasa-arvon tavoitteena on taata kaikille sukupuolille taustastaan riippumatta yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet yhteiskunnassa. Hallitus pitää tärkeänä että myös eri syistä maahamme muuttajat perehdytetään suomalaiseen yhteiskuntaan, sen toimintaan ja keskeisiin arvoihin kuten sukupuolten tasa-arvoon.
Maahanmuuttajat ovat varsin heterogeeninen joukko, jota ei tulisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Heidän taustansa, kansallisuutensa, ikä, kieli, koulutustaso ja maahantulon syyt vaihtelevat. Siksi maahanmuuttajia koskevissa kysymyksissä on tärkeää huomioida koko elämänpiiri ja ihmisten erilaiset taustat ja elämäntilanteet.
Suomalaiseen yhteiskuntaan ja tasa-arvoon perehdyttävää koulutusta on järjestetty turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille. Turvapaikanhakijoita vastaanottokeskusten toiminnassa pyritään yhdenvertaiseen kohteluun ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden erityistarpeiden huomioimiseen. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, sisältäen ihmisoikeudet sekä oikeudenmukaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet, ovat vastaanottojärjestelmän arvoja ja keskeisiä toiminnan perusperiaatteita. Konkreettisimmallaan tasa-arvo tulee esille vastaanottokeskuksen arjessa; majoitusjärjestelyissä, oppivelvollisuusikäisten koulunkäynnissä, henkilöstössä, sosiaalityöntekijän vastaanotolla ja päivittäisissä keskuksen järjestämissä toiminnoissa kuten koulutuksissa.
Tasa-arvonäkökulmaa on sisällytetty ns. Suomalaisen yhteiskunnan peruskurssiin jonka kaikki yli 16-vuotiaat turvapaikanhakijat käyvät vastaanottokeskuksessa. Kurssin aikana keskustellaan suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä, lainsäädännöstä ja tasa-arvosta sekä seksuaalisuudesta. Tasa-arvoon liittyviä asioita käsitellään sekä erillisenä teemana että muiden asiakokonai
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 500/2017 vp
suuksien yhteydessä. Kurssin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussisältöjä ollaan parhaillaan uudistamassa. Lisäksi vastaanottokeskusten tulee laatia tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmassa keskuksen tulee arvioida myös asiakkaiden yhdenvertaisuutta suhteessa toisiinsa ja henkilökuntaan.
Sukupuolten tasa-arvoon liittyen vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä käynnissä kaksi hanketta. Turva-hankkeessa kehitetään työskentelymalli väkivaltaa ehkäisevään työhön turvapaikanhakijamiesten parissa, koulutetaan vastaanottokeskusten henkilöstöä ja tuotetaan opas aiheesta. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan turvapaikanhakijoille videomateriaali perus- ja ihmisoikeuksista sekä rikoslain keskeisistä säännöksistä, poliisista ja seuraamusjärjestelmästä. Toisessa hankkeessa (Hapke 3) on vahvistettu vastaanottokeskusten ammattiosaamista etenkin haavoittuvassa asemassa olevien naisten erityistarpeiden tunnistamiseksi ja huomioimiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskiössä ovat väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi joutuneet turvapaikanhakijanaiset ja -tytöt. Hankkeen tavoitteina on ollut keskittyä ennaltaehkäiseviin toimintametodeihin ja kehittää vastaanottokeskusten kykyä tukea kohderyhmän hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä.
Kotoutumislain tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen tuetaan. Lisäksi laki edistää yhdenvertaisuutta sekä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Kotoutumisen edistäminen on horisontaalinen politiikan alue, joka koskee useita eri sektoreita kuten työ-, koulutus-, asumis-, varhaiskasvatus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kotoutumisen onnistuminen on tärkeää maahanmuuttajien työllistymiselle ja integroitumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Perehdytys sukupuolten tasa-arvoon on yhtenä aiheena nivottu mukaan maahanmuuttajille suunnattuun koulutukseen ja toimintaan. Lain mukaan tehokkaan kotoutumisen peruselementteinä ovat vahvat neuvonnan ja ohjauksen palvelut sekä maahanmuuttajien tarpeille ja osaamiselle rakentuva, yksilöllinen ja sukupuolisensitiivinen kotoutumispolku, joka pitää myös sisällään suomalaista yhteiskunta- ja työelämätietoutta.
Valtion kotouttamisohjelmassa määritellään eri ministeriöiden kotouttamisen tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit. Vuosille 2016-19 laaditun ohjelman toimenpiteistä avainasemassa ovat kielen oppiminen, Suomen kulttuurin ja tapojen kunnioittaminen sekä nopea työllistyminen. Ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden kautta pyritään lisäämään kotoutumispalveluiden tasaarvosisältöä sekä sukupuolinäkökulmaa kotoutumisen ja yhteiskuntaa integroitumisen tukemiseksi. Erityisesti naisten kouluttautuminen nähdään tärkeänä heidän tasa-arvonsa ja itsemääräämisoikeutensa kannalta mutta myös koko perheen ja lasten kotoutumisprosessin kannalta.
Valtion kotouttamisohjelman toimina on Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan (2016−2019) sisällytetty tavoitteita ja toimia sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi kotouttamis- ja maahanmuuttotyössä. Em. ohjelman linjausten mukaisesti valtion kotouttamisohjelman valmistelussa, toimeenpanossa ja seurannassa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistämien. Erityisenä kohderyhmänä ovat kotona lapsia hoitavat naiset, joiden mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja sitä kautta edetä työelämään parannetaan. Samoin kehitetään ja levitetään hyviä käytäntöjä perheiden kotoutumissuunnitelmista.
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 500/2017 vp
Hallituksen puolivälitarkastelussa päätettiin luoda kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajavanhempien koulutukseen pysyvä joustava malli, joka otetaan käyttöön 2018. Opetushallitus laatii parhaillaan opetussuunnitelman perusteita tälle koulutukselle, jonka toteuttavat vapaan sivistystyön oppilaitokset. Koulutukseen voi hakeutua, jos kunnan vastuulla oleva kotoutumissuunnitelma on tehty. Tavoitteena on, että koulutuksen ajaksi järjestettäisiin osallistujien lapsille lastenhoito. Kotoutumispalveluiden ulkopuolelle helposti jäävät, esim. lapsia kotona hoitavat naiset on myös otettu erityiseksi kohderyhmäksi useassa Kotona Suomessa – pilottihankkeen alkuvaiheen palvelukokonaisuudessa. Maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotoutumisen tukemiseksi on mm. selvitetty (Elinvoimaa alueelle 1 | 2016) kotonaan lapsia hoitavien maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotoutumista tukevia koulutuksen toteuttamistapoja.
Myös hallituksen 3.5.2016 hyväksymän kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman toimenpide 5:ssä kiinnitetään huomiota maahanmuuttajalasten, – naisten ja perheiden erityistarpeisiin palveluiden järjestämisessä. Se sisältää esim. pienten lasten äitien koulutukseen, oppilashuoltoon sekä erityisesti pakolaistaustaisten lasten ja vanhempien tarvitsemaan henkilökohtaiseen tukeen liittyviä toimenpiteitä. Maahanmuuttajaperheiden ohjausta vahvistetaan osana sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan sisältyvien perhekeskusten toimintaa.
Kotoutumiskoulutuksen osalta tasa-arvonäkökulman vahvistamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö laati kotokoulutuksen hankintayksiköille ohjeistuksen (TEM/696/07.02.02/2016), jonka mukaan koulutuksia hankittaessa on tarjouspyynnöissä edellytettävä, että koulutuksessa vahvistetaan tasa-arvosisältöjä ja sukupuolinäkökulmaa hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Maahanmuuttajien kotouttamisen koordinoinnista vastaava työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa myös muun muassa erilaisia tasa-arvoon liittyviä hankkeita ja järjestää siihen liittyvää koulutusta. Esimerkiksi Väestöliiton toteuttamassa TATU-hankkeessa (Tasa-arvo, terveys ja turvallisuus) tehdään yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa ja koulutetaan kotouttavaa työtä tekevien yhdistysten työntekijöitä läheissuhteisiin ja seksuaalioikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä sekä terveystiedosta pakolaistaustaisiin kotoutujiin liittyen. TEM järjestää myös koulutusta mm. tyttöjen ja naisten ympärileikkauksien ja kunniaväkivallan ehkäisemiseksi.
Suomessa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa raportoidaan suhteellisen paljon esimerkiksi moniin EU-maihin verrattuna. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi tarvitaan erilaisia palveluja ja monien tahojen yhteistyötä. Viime vuosina on väkivallan ehkäisyyn ja torjuntaan on panostettu monin tavoin: on toteutettu Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma (2010-15), levitetty väkivallan riskin arvioinnin mallia (ns. Marak) kuntiin, vahvistettu eri ammattiryhmien yhteistyötä väkivallan ehkäisyssä ja lisätty väkivallan uhreille suunnattuja palveluja. Hallitus kasvattaa parhaillaan turvakotien rahoitusta huomattavasti, yhteensä 70 prosentilla vuodesta 2016 vuoteen 2019. Turvakotien määrä ja maantieteellinen kattavuus ei toistaiseksi ole ollut riittävä Suomessa. Turvakoteihin voivat hakeutua myös maahanmuuttajataustaiset lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset ja miehet.
Väkivaltaa kokeneille suunnattuja erityispalveluja ollaan vahvistamassa. Seksuaalisen väkivallan uhrien tukea vahvistetaan käynnistämällä uhreille tarkoitettuja tukikeskuksia, jotka tarjoavat
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 500/2017 vp
lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä tutkimusta, traumatukea ja neuvontaa. Viime vuoden lopulla avattiin Nollalinja, maksuton puhelinpalvelu, joka auttaa, tukee ja neuvoo naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhreja sekä heidän omaisiaan ja ammattilaisia. Puhelin toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Merkittävä osa väkivallan uhrien tukipalveluista tuotetaan osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Sopimuksen velvoitteiden toimeenpanosuunnitelma on juuri hyväksytty. Sopimus velvoittaa toimiin myös väkivaltaa kokeneiden turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajanaisten tilanteeseen liittyen.
Monet osin julkisrahoitteiset tahot tekevät tärkeää kotouttavaa ja väkivaltaa ehkäisevää työtä maahanmuuttajien parissa. Esim. Monika-naiset liitto ry tekee monikulttuurista kotouttavaa työtä maahanmuuttajanaisten parissa ja muun muassa ylläpitää salaista turvakoti Monaa maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen. Miessakit ry:n Vieraasta Veljeksi – hanke edistää maahan muuttaneiden miesten työllistymistä, työelämävalmiuksia ja kotoutumista. Väestöliitossa annetaan neuvontaa, konsultoidaan ja koulutetaan maahan muuttaneita että eri alojen ammattilaisia.
Kun maahanmuuttajalla on oleskelulupa ja hän on siirtynyt kunnan asukkaaksi on hänellä kaikki samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kuntalaisilla. Pääosa maahanmuuttajien palveluista on ”valtavirtapalveluita”, joita jokainen niiden järjestämisestä vastuussa oleva taho tuottaa oman sektorilainsäädäntönsä mukaisesti. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on tasaarvolain mukaan jokaisen viranomaisen vastuulla. Tasa-arvon edistäminen on myös jokaisen yksittäisen virkamiehen tehtävä. Sukupuolinäkökulma eli se, miten asia koskee naisia ja miehiä ja vaikuttaa mahdollisesti eri tavalla heidän tilanteeseensa, tulee olla yhtenä tarkastelunäkökulmana kaikessa valmistelutyössä. Se tulee ottaa huomioon ministeriön toiminnassa, esimerkiksi lakien valmistelussa, talousarvioehdotusten laadinnassa sekä ohjelmien ja hankkeiden toteuttamisessa.
Helsingissä 24. marraskuuta 2017
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *