Blogi: Nuorten ylivelkaantuminen voi olla jopa vaarallinen ilmiö – koulutusta omaan taloudenhallintaan tarvitaan jo alakoulusta lähtien

Pikaluotot aiheuttavat ongelmia monien ihmisten elämään ja erityisesti nuorille niistä saattaa koitua elinikäinen rasite. Pikaluottoihin turvautuvat yleensä kaikista heikoimmassa asemassa olevat, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Syöksykierre on hetkessä valmis.

Meidän lainsäätäjien tulisi tarttua jämerästi tähän ongelmaan. Kuluttajaliitto esittää korkokattoa, kustannuskattoa, pikavippien mainonnan kieltoa, rikkomusseuraamusten koventamista ja kaikkien kulutusluottojen saamista lain piiriin.
Lakia tulisikin muuttaa siten, että korkokatto olisi myös yli 2000 euron luotoilla. Vakuudettomille kuluttajaluotoille tulisi myös asettaa kustannuskatto luoton summasta riippumatta.

Pikaluottojen mainonta olisi myös kiellettävä, kuten Hollanti on viime vuonna tehnyt. Mainonnan ongelmana on se, että korkoa saatetaan markkinoida harhaanjohtavasti ja vaikeaselkoisesti. Korkoa esimerkiksi mainostetaan kuukausikorkona, joka vaikuttaa halvalta, vaikka todellisuudessa se tulisi esittää vuosikorkona, joka on 12-kertainen. Lisäksi pidän tärkeänä, että jos pikavippifirma rikkoo lakia, niin rangaistuksen siitä tulisi olla tuntuva.

Monilla nuorilla ei ole vielä aikuisikään tultaessakaan kykyä hallita rahankäyttöään. Mielestäni lapsille ja nuorille tulisikin opettaa taloudenhallintaa jo alakoulusta lähtien. Rahankäytön hallitseminen on yhtä tärkeä kansalaistaito kuin vaikka kirjoittaminen tai lukeminen. Jos sitä ei hallitse, ei pärjää elämässä.

Kansalaistaito peruskoulun oppiaineena poistui oppiaineluettelosta vuonna 2000. Olisi syytä selvittää tämän oppiaineen palauttamista. Elämäntaitojen ja rahankäytön opettaminen nuorille luo tärkeän pohjan myöhempää elämää varten.

Asialla on yhteys syrjäytymisen ehkäisemiseen. Syrjäytyminen nähdään asiantuntijoiden keskuudessa yhtenä suurimpana uhkatekijänä sisäiselle turvallisuudelle. Nuorten ylivelkaantuminen on inhimillinen henkilökohtainen tragedia, kun tulevaisuus näyttäytyy raskaalta monien ovien sulkeuduttua maksuhäiriömerkintöjen johdosta. Ylivelkaantuminen voi olla pahimmillaan myös vaarallinen ilmiö, joka lisää syrjäytymistä ja helposti voi johdattaa nuoria myös rikoksen polulle.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi osuvasti virkaanastujaispuheessaan 1.2.2018 eduskunnassa: ”Erityisesti meidän pitää kääntää katseemme nuoriin. Meillä ei ole varaa hukata yhtään tulevaisuuden tekijää. Kerran menetettyä on vaikea saada takaisin.”

Tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen nuorten taloudenhallinnan kehittämisestä. Kysyin mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jottei pikaluotoista koidu ihmisille kohtuuttomia ja pitkäkestoisia seuraamuksia. Kysyin myös mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta nuorten omat elämän- ja taloudenhallintakyvyt kehittyvät jo alakoulusta alkaen, jottei myöhemmässä elämänvaiheessa heidän tarvitse turvautua pikaluottoihin.

 

PÄIVITYSTÄ AIHEESEEN LIITTYEN: 

Ministeri Häkkänen on 9.4.2018 käynnistänyt valmistelun liittyen pikaluottosääntelyn tiukentamiseen. Tällä hetkellä erityinen korkokattosääntely koskee vain alle 2000 euron pikaluottoja.

Korkokattosääntelyn laajentamisen lisäksi tarkoituksena on täsmentää sääntelyä, joka liittyy korkokattosääntelyn rikkomistapauksiin.

Pikaluottosääntelyn muuttamista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän vuoden syksyllä.

Pikaluottosääntelyn täsmentäminen on yksi useista hallituksen kaavailemista toimenpiteistä puuttua kasvavaan ylivelkaantumiseen. Lisäksi muita keinoja suunnitellaan, esimerkkinä positiivisen luottorekisterin käyttöönoton selvittäminen. Yhtenä keinona on nähty myös kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksien päivittäminen vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. – lisätietoja kokoomuksen eduskuntaryhmän kansliasta.

 

Oikeusministeri Antti Häkkänen vastasi kirjalliseen kysymykseeni 1.3.2018 seuraavasti:

Pikaluottoihin on liittynyt ongelmia niiden markkinoille tulosta eli vuodesta 2005 asti. Ongelmiin on puututtu useilla asteittain koventuneilla lainmuutoksilla. Vaikutuksiltaan merkittävimpänä voidaan pitää vuonna 2013 tehtyä lainmuutosta, jolla asetettiin korkokatto muille alle 2 000 euron suuruisille kuluttajaluotoille paitsi sellaisille hyödykesidonnaisille luotoille, joihin ei sopimuksen mukaan liity oikeutta nostaa rahavaroja.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksessa Velkaongelmien luonne ja pika-vippiuudistuksen vaikutukset velkomustuomioiden valossa (9/2016) on tarkasteltu velkaongelmien luonnetta ja edellä mainitun korkokattosääntelyn vaikutuksia. Julkisiin tilastoihin ja velkomustuomioita koskevaan analyysiin perustuvan selvityksen mukaan vuonna 2013 toteutettu pika-luottouudistus vähensi luotonantoyrityksiin liittyvien velkomustuomioiden lukumäärää erityisesti nuorilla aikuisilla. Sen sijaan luotonantoyrityksiin liittyvien velkasaatavien keskimääräinen suuruus velallista kohden nousi lähes kaikissa ikäryhmissä.

Tehdyillä lainmuutoksilla ei ole saatu riittävästi vähennettyä pikaluottoihin liittyviä velkaongelmia mm. sen vuoksi, että pikaluottoyritykset ovat siirtyneet pääosin myöntämään korkokaton ulkopuolelle jääviä suurempia luottoja, joissa todellinen vuosikorko on yleisesti yli 100 prosenttia tai jopa huomattavasti korkeampi. Tämän johdosta oikeusministeriössä laadittiin keväällä 2017 virkatyönä arviomuistio, jossa kartoitettiin mahdollisia lainsäädäntömuutoksia, joilla pika-luottoihin liittyviä ongelmia voitaisiin vähentää (ks. arviomuistion sisällöstä tarkemmin KKV 647/2017 vp). Hankkeen jatkotoimista ei ole tehty vielä päätöksiä.

Myös luottokelpoisuuden arvioinnin asianmukaisuus on keskeinen elementti velkaongelmien ennaltaehkäisyssä. Erääksi luottokelpoisuuden arviointia helpottavaksi työkaluksi on esitetty positiivista luottotietorekisteriä. Oikeusministeriö käynnisti joulukuussa 2017 aiheesta selvityksen, jossa arvioidaan tällaisen luottotietojärjestelmän toimivuutta eri osapuolten – niin luotonantajien kuin luotonhakijoiden ja muidenkin tahojen – näkökulmasta.

Tärkeää on kiinnittää huomiota myös talousosaamiseen, jota voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä kansalaistaidoista. Päävastuu lasten kasvattamisesta on vanhemmilla. Kotona opitut asiat, siellä omaksutut arvot, asenteet ja toimintamallit vaikuttavat voimakkaasti lapseen ja nuoreen ja hänen omaan käyttäytymiseensä. Varhaiskasvatuksen ja koulun tehtävä on tukea kotikasvatusta myös talouskasvatuksen osalta.

Taloustietoa on opetettu kouluissa pitkään osana yhteiskuntaoppia. Taloustiedon opetuksen roolia on vahvistettu sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa 2000-luvun alussa. Opetusta lisät-tiin edelleen vuonna 2016, kun yhteiskuntaopin opetus aikaistettiin alkamaan jo neljännellä luo-kalla kahden vuosiviikkotunnin lisäresurssilla. Myös lukion yhteiskuntaopin opetukseen tuli valtioneuvoston tuntijakoasetuksen mukaisesti yksi kaikille pakollinen lisäkurssi, joka vahvistaa myös talousopetuksen asemaa. Lukiokoulutuksessa on pitkään ollut kaikille pakollinen taloustiedon kurssi. Kaikki ammatilliset perustutkinnot ovat sisältäneet tutkinnon osana yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen. Talouteen liittyviä osaamistavoitteita on lisäksi ollut tutkinnon osana pakollisena yhteiskuntataidoissa sekä yrittäjyydessä ja yritystoiminnan ohjelmassa. Uusissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteissa sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan erityisesti oman talouden hallinnan taitoja.

Vuonna 2016 käyttöön otetuissa uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa on seitsemän laaja-alaisen osaamisen aluetta, jotka tulee paikallisesti linkittää kaikkien oppiaineiden opetukseen ja koulun muihin toimintoihin ensimmäiseltä luokalta lähtien. Yhtenä laaja-alaisen osaamisen alueena on ”Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot”. Kuluttajatematiikkaa käsitellään kouluissa lisäksi alaluokilta asti muun muassa matematiikan ja kotitalouden opetuksessa. Lisäksi lukion vuonna 2016 käyttöön otetuissa opetussuunnitelmissa vahvistetaan talousosaamista oman talouden hallinnasta globaalin talouden prosessien ymmärtämiseen sekä nostetaan vahvasti yrittäjyyttä. Lukion matematiikan kaikille yhteisellä talousmatematiikan kurssilla syvennytään muun muassa prosenttilaskentaan, talouselämän käsitteisiin, matematiikan valmiuksien kehittämiseen, oman talouden suunnitteluun sekä vahvistetaan opiskelijan laskennallista pohjaa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *