Poliitikot maallikkona valvomaan turvallisuusalan ammattilaisten toimintaa – heidänkin pitää olla luotettavia

Täysistunto Tiistai 20.2.2018 klo 14.05—18.19

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 198/2017 vp 17.18 Veera Ruoho kok

 

Arvoisa puhemies!

Kannatan tätä hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta kiireellisessä järjestyksessä, kuten koko lakipakettia. ”Ilman turvallisuutta ei voi olla kehitystä. Turvallisuutta ei ole ilman kehitystä.” Näin totesi YK:n pääsihteeri Kofi Annan vuonna 2005, kun itsekin olin kansainvälisissä siviilikriisinhallintatehtävissä yhteiskunnassa, jossa turvallisuus oli rikkoutunut. Nyt me täällä kehitämme omaa turvallisuuttamme tiedustelulainsäädännöllä ja siihen liittyvällä perustuslain muutoksella, jotta voimme taata paremmin kansallisen turvallisuuden, suojata jokaisen tärkeimpiä perus- ja ihmisoikeuksia elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.

Arvoisa puhemies!

Täällä sosiaalidemokraatit nostivat esille tarpeen suojelupoliisin tarkemmasta valvonnasta. Hallituksen esityksen mukaan myös supoon kohdistuvaa valvontaa vahvistetaan. Supon tulisi muun muassa aina ilmoittaa tiedusteluvaltuutetulle, kun se käyttää tiedustelumenetelmää. Supon ja muiden viranomaisten yhteistyöstä säädetään entistä tarkemmin. Niin ikään supon ja yritysten yhteistyöstä säädettäisiin laissa.

Arvoisa puhemies!

Täällä jo oikeusministeri Häkkänen kuvasi erinomaisesti poikkeuksellisen tiukkaa valvontamekanismia tiedustelutoimintaan, johon kuuluisi muun muassa tiedusteluvaltuutettu laajoin valtuuksin, kuin myös tiedusteluvalvontavaliokunta.

Ministeri Häkkänen totesi, että jatkossa valvottaisiin myös valvojia. Myös tämä on hyvin tärkeää. Kyseisessä valiokunnassahan poliitikot, maallikot, tulisivat valvomaan turvallisuusalan ammattilaisten toimintaa, heidän arvioitaan vakavista turvallisuusuhista kansalliselle turvallisuudelle. Valvonnan valvonnalla on varmistettava se, että valiokunnan jäsenillä on olemassa kyvyt olla luotettavia, säilyttää salaista tietoa, ja sitten se, ettei näistä valiokunnan jäsenistä kukaan käytä saamiaan tietoja poliittisiin tarkoituksiin. Nostan tämän huolen sen takia esille, että presidentinvaalien aikana perussuomalaisten ehdokas käytti maanpuolustuskurssilla saamiaan tietoja perustellessaan jotain omaa argumenttiaan.

Täällä tuli esille myös se, kun oltiin huolissaan siitä, että supo päättää, keitä tähän tiedusteluvalvontavaliokuntaan kuuluisi — mielestäni tuolla ministereistä ainakin joku jo toi esille sen — että nämä supon turvallisuusselvitykset eivät oikeudellisesti sido nimittäjää päätettäessä, keitä jäseniä tähän tiedusteluvalvontavaliokuntaan tulee.

Maaseudun tulevaisuus -lehden kolumnissa Tukka suorasa Passipaikalla toimittaja Pekka Alarotu seurasi lähetekeskustelua aiheesta tiivisti:

Markus Mustajärvi (vas.) ihmetteli, miten valvottava saa valita valvojansa. Pekka  Haavistokin (vihr.) kyseli, voiko Supo-kriitikko päästä valiokunnan jäseneksi. Poliisi Veera Ruoho (kok.) vastasi, ettei Supon lausunto sido eduskuntaa.” (Maaseudun Tulevaisuus 23.02.2018)

Arvoisa puhemies!

Menen vielä tiedusteluvalvontavaliokuntaan. Siitä lain yksityiskohtaisissa perusteluissa sanotaan, että tiedonsaantioikeus edellyttäisi tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenten, virkamiesten ja asiantuntijoiden vaitiolovelvollisuutta sellaisista seikoista, joista tiedon antaminen vaarantaisi Suomen kansallista turvallisuutta tai jotka muutoin ovat salassa pidettäviä. Eduskunnan työjärjestykseen ehdotetaan otettavaksi erityiset säännökset tiedusteluvalvontavaliokunnan asiakirjojen salassapidosta ja tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenten ja virkamiesten vaitiolovelvollisuudesta, ja tässä toiminnassa tulee kiinnittää korostettua huomiota salassapitonäkökohtiin.

 

Seuraava puheeni aiheeseen liittyen:

Täysistunto Tiistai 20.2.2018 klo 14.05—18.19

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta ja laiksi valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 199/2017 vp 18.00 Veera Ruoho kok

 

Arvoisa puhemies!

Tiedustelutoiminnan riittävän tehokkaalla valvonnalla myös suojataan kansallista turvallisuutta. Valvontaa ei olla voitu jättää pelkästään viranomaisten suorittaman sisäisen valvonnan varaan. Valvontajärjestelmä tulee täyttämään kaikki perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja Euroopan unionin oikeusjärjestyksen asettamat vaatimukset.

Mainitsin jo aiemmassa puheenvuorossani edellisessä asiakohdassa tiedusteluvaltuutetusta ja tiedusteluvalvontavaliokunnasta, ja tähän totean, että tiedusteluvaltuutetulle tulee vahvat toimivaltuudet laillisuusvalvonnan toteuttamiseksi: Ensinnäkin sillä on laaja tiedonsaantioikeus sekä oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta. Tiedusteluvaltuutettu voi myös tehdä tarkastuksia viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtävää hoitavien toimitiloissa. Hän voi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo valvottavan menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa. Hän voi myöskin määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäväksi. Tiedusteluvaltuutettu voi myös ilmoittaa lainvastaisesta tietojen hankkimisesta toimivaltaisille esitutkintaviranomaisille, jos hän katsoo, että valvottava on toiminut lainvastaisesti.

Näin ollen tiedusteluvaltuutetun valvonta on niin ennakollista, reaaliaikaista kuin jälkikäteistäkin. Pitää huomata, että valvoja ei ole itsekään valvonnasta vapaa. Eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa tiedusteluvaltuutetun toimintaa.

Aiemmassa puheenvuorossani viittasin siihen, kuinka tärkeää on se, että tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseniä valvotaan sitten säädöksin, että he noudattavat sitä, että luottamukselliset, salaiset tiedot pysyvät sitten salaisina ja luottamuksellisina eikä niitä käytetä esimerkiksi poliittisten tarkoitusperien edistämiseen. Haluan korostaa sitä, kun täällä aiemmin päivällä keskustelussa tuli erilaisia huolia esille, että tiedusteluvaltuutetulle ehdotetaan poikkeuksellisen mittavia valtuutuksia tiedusteluviranomaiseen nähden.

Arvoisa puhemies!

Valtiovallan tärkein tehtävä on vastata kansallisesta turvallisuudesta, ja tässä tiedustelulainsäädännössä [Puhemies koputtaa] on kyse juurikin siitä. Meillä on Suomessa turvallisuusasioiden erinomaiset ammattilaiset, [Puhemies koputtaa] jotka toimeenpanevat tämän tiedustelulainsäädännön täytäntöön, ja parlamentaarisesti myöskin valvomme sitä, että asiat hoituvat lakia noudattaen.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *